Elämää Marttilan tilalla

Luomutilallamme viljelemme muun muassa vehnää, kauraa, ruista, mallasohraa, rypsiä ja härkäpapua. Kaikki lajikkeet eivät ole samanaikaisesti viljelyssä, vaan satokasveja vaihdellaan vuosittain, jotta pellot eivät kuormitu liikaa. Lisäksi osa pelloista on nurmella ja myös satokasvien alle kylvetään aluskasveja, jotka osaltaan auttavat säilyttämään maat elävänä ja tuottavana. Peltojen säilyminen tuotantokelpoisena vielä vuosikymmentenkin päästä on yksi tärkeimmistä periaatteistamme maanviljelyssä. Hyvinvoivat pellot ja hyvinvoiva maanviljelijä ovat kestävän maanviljelyn avaintekijät.

Kun asuu maatilalla, löytyy pihasta isoja työkoneita ja peltomaisema. Lähimmät peltomme alkavat heti kotipihan takaa, ja yhteensä noin 90 hehtaarin viljelyala levittäytyy Kouvolan ja Iitin rajan molemmille puolille. Yksi pelloistamme onkin nimeltään Rajapelto, sillä kunnanraja kulkee juuri sen pellon keskellä.

Maatilan työt jakautuvat vuodenaikojen ja säätilojen mukaan. Keväästä syksyyn seurataan jatkuvasti peltojen tilannetta, kasvuolosuhteita ja sääennustetta. Olosuhteiden salliessa Hermanni hyppää traktoriin ja esimerkiksi lannoittaa, äestää, kylvää, niittää, kyntää ja pui pelloilla. Kesälauantaisin Hermanni käy kertomassa hääjuhlijoille Marttilan tilan historiasta. Sadesäällä ja talvisin Hermanni istuu traktorin sijaan toimistossa muun muassa päivittämässä varastokirjanpitoa (eli mitä viljaa on missäkin siilossa), suunnittelemassa tulevia viljelyksiä, tarkistamassa viljelysopimuksia tai lukemassa uusimpia julkaisuja kierrätysravinteista ja maanviljelyn kehittämisestä. Myös koneiden huolto ja metsätyöt täyttävät työpäiviä kasvukauden ulkopuolella.

Elämä maatilalla on kokonaisvaltaista. Kerran Hermanni kylvi koko yön, ja seuraavana päivänä käänsi tyytyväisenä peiton alla kylkeä, kun sade ropisi kattoon.